Suloiset ruusukoristeiset marengit

Kokeilin hieman epäillenkin netistä tilaamaani rengastyllaa ja tällä mainiolla tyllalla todellakin syntyy ihastuttavia renkaan muotoisia marenkeja. Kaikkea se ihminen keksii!

Tarvitsin alkuun kyllä muutamia harjoituksia, että rinkulat alkoivat luonnistumaan ja niistä tuli tasakokoisia ja oikeasti pyöreitä. Ehkä merkittävimmät huomiot pursottamisesta oli, että pursotuksen tulee tapahtua täysin pystysuorasti alustaan nähden ja tyllaa täytyy pitää riittävän kaukana alustasta. Näin marenki irtoaa tyllan suulta näteimmin. Leivinpaperin mukana seuraaminen tyllaa nostettaessa vaikeutti aluksi hommaa ja tästä syystä osa marengeistani muuttui opetteluvaiheessa hieman soikeiksi. Tähän kuitenkin on apuna leivinpaperin ”liimaaminen” pienillä marenkitäplillä peltiin kiinni.

Kranssimarengit koristelin värjätyillä marenkipursotuksilla. Pienellä ruusuketyllalla vaalenapunaiset ruusut ja pienellä lehtitylalla lehdet ruusujen reunoille. Lopuksi hieman hifistelyä ja tein harmaasta massasta pilkulliset koristeet ruusuryhmien päihin…

Nämä ruusuiset kranssimarengit valmistin perusmassasta, jonka ohje löytyy täältä. Maustoin massan creme brulee makutahnalla. Näitä marenkeja tarjottiin eräissä kesän juhlissa ja ainakin pienten tyttöjen suussa ne tuntuivat maistuvan erityisen hyviltä.

Täytekakku pystyväleillä

Tällä pystyvälityylillä kasattu kakku on ollut mun suosikki jo pitkään ja nyt kun tällaisen tein, ajattelin kertoa siitä ja sen mainioista ominaisuuksista viimein myös tänne.

Kakkuun tulee siis pystyvälit, eli toisin sanoen se kasataan rullalle kuin ylisuuri kääretorttu. Ehkä se taika piileekin sitten juuri siinä, että tällä tapaa kasattuun kakkuun tulee enemmän täytettä sen kuitenkin pysyessä kasassa ja paikoillaan (tarkoitan lähinnä sitä, että kakun pohjan kerrokset eivät luistele pois sijoiltaan, tai päälle tulevan kakun painosta alimman täytevälin kermat eivät tursuile ulos. Kun niinkin on joskus käynyt…).

Suosin perunajauhopohjaa. Ohje kääretorttupohjaan edellisessä kirjoituksessani puolukkaisesta kääretortusta.

Jäähtynyt pohja leikataan neljään yhtä leveään kaistaleeseen. Kaistaleet irrotetaan esim. veitsellä leivinpaperista, että ne sitten varmasti saa siitä irti, kun niitä ryhdytään nostamaan paikoilleen. Ensimmäiselle kaistaleelle levitetään täytteet ja se kääritään rullalle siinä leivinpaperin päällä. Rulla nostetaan pystyasentoon kakun keskustaksi ja sen jälkeen loppuihin kaistaleisiin levitellään yksitellen täytteet ja nostellaan rullan jatkoksi alkamaan aina siitä, mihin edellinen kaistale päättyi.

Jos teen isomman 8 munan kakun (johon käytän kahta torttupohjaa), tapaan lopuksi laittaa valmiiksi pyöritellyn kakkupohjan ympärille sopivan kokoisen irtopohjavuoan reunan. Kun täytetty kakku oleentuu sitten seuraavaan päivään asti, reunus muotoilee samalla kakkua. Kaistaleiden ja täytemäärien vahvuudet kun aiheuttavat helposti sen, että kakun muoto ei olekaan täysin pyöreä. Tämä taas aiheuttaa ongelmia sitten päällystettäessä kakkua.

Kakun päältä tasaan suurimmat epätasaisuudet täytteellä. Näin ei päällystettä tarvitse tuhrata niin paljoa kolosiin ja aukkoihin, koska eihän tämä tällaisena raakileena tasainen ole mistään suunnasta tarkasteltuna.

Pienen 4 munan mustikka-vadelmakakun kasasin seuraavin aineksin;

1 perunajauhokääretorttupohja

Mustikkamarmeladia

5 dl vispikermaa

1,5 prk maitorahkaa

Städer vadelmamoussejauhetta

Väliin tulevaan kermaan sekoitin vadelmamoussejauheen ohjeen mukaisesti sekä 0,5 prk maitorahkaa. Ensin levitin pohjan kaistoihin mustikkamarmeladia ja sen jälkeen vadelmakermamoussea. Kakkua en kostuttanut millään, koska ohuet kakkusuikaleet imevät mukavasti kosteutta täytteestä, eikä kakku jää lainkaan kuivaksi.

Seuraavana päivänä päällystin kakun sokerilla ja rahkalla terästetyllä kermavaahdolla. Pursotteet on mustikkamarmeladilla maustettua kermarahkaa  sekä edelliseltä päivältä kääretorttuhötinöistä ylijäänyttä kreemiä.

Aavistus kinuskia kruunaa puolukan ja kirsikan makuisen kääretortun

Pääasiallisesti olin tekemässä täytekakkua ja siinä samoilla lämmöillä leivoin kääretortun, kun materiaalit ja täytteetkin oli vähän niin kuin samaa sarjaa. Maku piti kuitenkin saada kumpaankin omanlaiseksi, joten kaivelin läpi hillo-, marmeladi ja moussejauhevarastoni. Päivänsankarin toiveesta täytekakkuun päätyi mauksi mustikka ja vadelma, joten kääretorttuun käytin viime joululta jääneen kirsikka-puolukka-torttutäytteen. Oli mukava päästä hyödyntämään purkki, joka ei ehkä ensi jouluun asti olisi hyvänä enää säilynyt.

Kääretorttupohja syntyy ihan perussetillä, eli ainekset siihen;

4 kananmunaa

1 lasi sokeria

1 lasi perunajauhoja

1 tl leivinjauhetta

Munat ja sokeri vatkataan kuohkeaksi vaahdoksi ja mukaan sekoitetaan yhdistetyt kuivat aineet. Toisinaan laitan kääretortun pohjaan vehnä- ja perunajauhoja puolet ja puolet, mutta tällä erää käytin vain perunajauhoja.

Pohja paistetaan uunin keskitasolla noin 12 minuuttia 175 asteen lämpötilassa.

Pöydälle levitän leivinpyyhkeen, jonka päälle tulee leivinpaperiarkki, jonka päälle taas on ripoteltu hienoa sokeria. Sokerin tehtävä on estää pohjan tarttumista leivinpaperiin ja onhan se ihan kivan näköistäkin tortun pinnassa. Pyyhkeen tarkoitus on olla leivinpaperin apuna käärittäessä torttua rullalle. Paistunut pohja kumotaan leivinpaperin päälle kuumana, eli välittömästi kun se otetaan uunista. Torttupohjan annetaan jäähtyä. 

Puolukka-kirsikkamarmeladin (koko purkin) levitin pohjan päälle kuin olisin voidellut leipää 😃 vatkasin 2 dl kermaa vaahdoksi ja lisäsin siihen purkin rahkaa ja mausteeksi sokeria. Kerma-rahkaseoksen levitin marmeladin päälle niin, että seosta ei levitetä ihan saumaksi jäävään reunaan asti. Näin saa todennäköisemmin käärittyä pitkon kasaan niin, että täytteet ei pursua rullan edellä ja lopuksi pullahda ulos…

Koska puolukka ja kinuski ovat täydellinen makupari, halusin mukaan vielä sitä kinuskin makua. Tein makeutetusta kondensoidusta maidosta sekä voista kreemin, jota voi pursottaa. 100g pehmeää voita ja puolikas purkki kondensoitua maitoa vatkataan kiinteäksi vaahdoksi. Jotain pientä ongelmaa oli tekovaiheessa, kun seos meinasi juoksettua. Vatkatessa se näytti taas hyvältä, mutta hetken seistyään se näytti juoksettuneelta. Niinpä seisotin seosta pari tuntia jääkaapissa ja vatkasin sen uudestaan. Sitten kreemin koostumus tuntui paremmalta.

Kreemistä pursotin tortusta leikattujen kolmiopalojen päälle ruusukkeet, jotka todellakin kruunasivat nämä annokset. Voi olla, että pääasia, eli se kakku ei maussa vedä vertoja näille leivoksille, mutta sen tiedän vasta huomenna 😊

Pellillinen porkkanapiirakkaa tai porkkanamuffinssit

Porkkanapiirakka on sellainen kestosuosikki. Sen maun vain tietää hyväksi ja jos tarjolla on vaihtoehtoja, porkkanapiirakka ei petä koskaan, jos muista ei ulkonäön perusteella voisi varmaksi tietää.

Muistan kun ensimmäisen kerran maistoin porkkanapiirakkaa. Aikajanalla se osuu varmaan noin 25 vuoden taakse. Nykypäivään verrattaessa melko lapsellisella mallillahan silloin leipominen yleisesti vielä oli ja oli aika kummallinen ajatus, että makea piirakka sisältää porkkanaa. Ja että porkkanaa sisältävä piirakka maistuukin kanelilta. Ja että sulatejuusto makean piirakan kuorrutteessa kruunaa koko keksinnön…  Käytänkö sitten kuorrutteessa sulatejuustoa tai modernimmin tuorejuustoa, se vähän riippuu tilanteesta. Mutta silloin 25 vuotta sitten en tainnut vielä edes tietää, mitä on tuorejuusto saati että sitä olis leivontaan voinut käyttää.

Porkkanapiirakkaa leivon kyllä muulloinkin, mutta jotenkin vaan niin sopivasti tämä istuu juuri pääsisäisleivontaan. Sama taikina toimii piirakkaan ja muffinsseihin. Muffinssit on kyllä söpöjä, muta piirakka edustaa sitä perussettiä; pienellä vaivalla paljosti palasia.

Käytän leivonnassa usein vehnäjauhojen sijasta spelttijauhoja. Varsinkin tällaisiin tummempiin ja muutenkin rakenteellisiin leivonnaisiin spelttijauho sopii oikeastaan paremmin, kuin vehnäjauho. Spelttijauhot tuovat siis enemmän tuntumaa, vaikka niiden terveellisyys ei vehnäjauhoista eroakaan. Määrälisesti korvaan jauhot 1/1, vaikka joskus jostain kuulin ettei spelttijauhoja tarvitsisi käyttää ihan niin paljoa kuin vehnäjauhoja, koska ne turpoavat enemmän. Tällaista turpoamista en kyllä ole havainnut, mutta jos joku tästä tieteellisen todisteen esittää, en väitä vastaan ja saatan vaikka jatkossa toimia toisin.

Porkkanapiirakan ainekset koko pellilliseen (huom 60cm uuni!)

·         n. 500g                            porkkanoita

·         6 dl                                   spelttijauhoja (tai vehnäjauhoja)

·         4 tl                                    leivinjauhetta

·         3 tl                                    jauhettua kanelia

·         300g                                 voita

·         7                                        kananmunaa

·         4 dl                                   sokeria

·         4 tl                                    vanilijasokeria

Kuorrutus

·         100 g   voita

·         2 pkt   tuorejuustoa (Esim Philadelphia 175g / rasia)

·         5 dl      tomusokeria

(Halutessa voi maustaa kuorrutteen vaniliinisokerilla)

Porkkana raastetaan ja voi sulatetaan. Voi ja porkkanaraaste yhdistetään. Munat ja sokeri päräytetään vaahdoksi ja kuivat aineet sekoitetaan yhteen. Muna-sokerivaahtoon lisätään porkkana-voiseos sekä kuivat aineet ja sekoitetaan taikina tasaiseksi. 

Taikina levitetään leivinpaperilla vuoratulle pellille ja pohjaa paistetaan noin 25 minuuttia 200 asteisessa uunissa. Samasta taikinasta tehtyjen muffinssien paistoaika on noin 20 minuuttia.

Kuorrutteen ainekset sekoitetaan tasaiseksi massaksi. Kuorrutusta vatkataan kunnes se hieman kuohkeutuu ja se levitellään jäähtyneen pohjan päälle.Ensin kannattaa sekoittaa voi ja tomusokeri yhteen. Yleensä porkkanapiirakan näkee mantelirouheella koristeltuna ja hyvinhän se siihen istuukin, mutta varsinkin näin pääsiäisenä nämä suorastaan huutaa koristeekseen sitä pikku porkkanaa. Porkkanat teen sokerimassasta tai marsipaanista ja niitä voi säilyttää huoneenlämmössä ja kuivassa paikassa kunnes ne pääsee leivonnaisten päälle juuri ennen tarjoilua.

7 minuutin kakku ja Nordic Waren Terrence Square bundt

Halusin testata hankkimaani Nordic Waren vuokaa ja ensimmäisenä kakkuna halusin leipoa liikoja hifistelemättä jonkin ihan peruskahvikakun. Päädyin 7 minuutin kakkuun, koska se on nopea ja vaivaton, harvoin epäonnistuu ja makunsa puolesta tulee varmasti myös syödyksi. Pääsiäisen lähestyminen ohjasi maustamista keltaiseen, joten lisäsin mukaan himpun verran sitruunan makua.

Ainekset

4                    munaa

3dl                 sokeria

200g              sulatettua voita

3 tl                 leivinjauhetta

2 tl                 vaniliinisokeria

1,5 dl              vehnäjauhoja

2 dl                perunajauhoja

1 dl                sitruunatahnaa 

0,5 dl            sitruunamehua

Ei taida helpompaa leipomista ollakaan kuin tämä, että kaikki ainekset vain mitataan samaan kulhoon ja niitä vatkuloidaan sekaisin sen 7 minuuttia. Vuoka voidellaan ja tarvittaessa jauhotetaan. Nämä Nordic Waren vuoat on siitä ihania, ettei jauhotusta tarvita lainkaan. Tapaan vain suihkauttaa vuokasprayn vuokaan ja kakut on tähän mennessä irronneet varsin hyvin. 

Sitruunatahnan sijaan olisin voinut lisätä enemmän sitruunamehua ja raastaa mukaan sitruunan kuorta, mutta koska tahnaa sattui kaapissa juuri tämän verran olemaan… Ohjeen mukaisella sitruunamäärällä kakkuun saadaan jo oikeasti sitä sitruunan makua. 

Uunin lämpö noin 175 astetta ja paistoaika noin 45 minuuttia. 

Nordic Waren vuoissa olen vielä hieman hakenut paistolämpötiloja sekä oikeita ja sopivia paistoaikoja. Kun sitten leivoskelen kahdessa huushollissa, täytyy vielä uunien erotkin tietää ja ennenkaikkea muistaa 😃 Nämä vuoat kun ovat paljon paksumpia kuin normaalit alumiinivuoat ja siksi niiden lämmönpidätyskyky on normaaleja vuokia parempi ja siksi myös paistolämpötiloja voi hieman laskea ja paistoaikaakin voi vähän lyhentää. Ettei lopputulos olisi sitten liian tumma tai kuiva. Tein tämän kakun myös paistamalla sitä 40 minuuttia, alkulämpötilana 175 astetta ja 15 minuutin jälkeen laskin lämmön 150 asteeseen. Yhä kakun pinnasta tuli vähän tumma, mutta ehdottomasti oltiin jo lähempänä haussa olevaa vaalean kakun kellertävää pintaa 😊

Suklaiset marsipaanibrowniespalat

Nämä browniet eivät ole ihan niin makeita kuin kolmen suklaan browniet, joista aiemmin kirjoittelin. Tumma suklaa ei tee leivonnaisesta ylimakeaa, mutta antaa sille voimakkaan maun. Taikinan väliin makua ja mehevyyttä tuomaan käytettävä marsipaani maistuu sen verran vahvasti, että varsinkin marsipaanista pitäville herkkusuille tämä on kokeilemisen arvoinen leivonnainen. Itselleni ihan tervetullut uusi muoto marsipaanille leivonnassa.

Alkuperäinen ohje löytyy kirjasta ”Browniet, Cookiet & Co.”, mutta olen muokannut ohjetta jonkin verran; vienyt sitä siihen suuntaan, että koko on järkevä ja koostumus miellyttää. Muokkaan ohjeita yleensä myös siksi, että pienemmissä erissä myytävät materiaalit kuluisivat aina kaikki kerralla, ettei niitä jäisi jotain olematonta määrää kaappiin kuivumaan ja vanhenemaan, kun lopulta ne päätyisivät vain pois heitettäväksi.

Ainekset;

300g voita

300g tummaa suklaata

5 munaa

3 dl sokeria

4,5 dl vehnäjauhoja

3 rkl kaakaojauhetta

3 tl vaniliinisokeria

200g marsipaania

2 dl kermaa

Voi ja suklaa sulatetaan yhdessä. Munat ja sokeri vatkataan vaahdoksi. Kuivat aineet sekoitetaan keskenään yhteen ja siivilöidään muna-sokerivaahtoon jonka jälkeen mukaan lisätään voi-suklaasula.

Kerma ja marsipaani sekoitetaan tahnaksi esim. tehosekoittimella. Sähkövatkaimellakin se onnistuu jos marsipaani on riittävän pehmeää.

Taikinasta puolet levitetään tasaiseksi kerrokseksi noin 30×30 kokoiselle pellille. Marsipaaniseos laitetaan pursotinpussiin ja pursotellaan raidoiksi tai ruuduiksi taikinan pintaan niin, että sitten valmiista levystä paloiksi leikattaessa marsipaania osuu jokaiseen leikattavaan palaan. Loput taikinasta levitetään pursotetun marsipaanin päälle.

Kiertoilmauunin lämpö 175 astetta ja paistoaika noin 25 minuuttia.

Paiston jälkeen jäähdytetään leivonnainen kunnolla, jonka jälkeen se voidaan leikata halutunlaisiksi paloiksi.

Tämä leivonnainen paranee hieman oleentuessaan; pari päivää jääkapissa tekee ihmeitä maulle. Myös pakastettavaksi nämä palat sopivat.

Suklaabrownies – 3 suklaata

Suklaa- mikä ihana syy leipoa! 😃

Olin kuullut puhuttavan brownies-leivonnaisista, mutta meni jonnin aikaa asiaa sisäistäessä. Ehkä amerikkalaisuus paistoi niin lujaa läpi, että periaatteessa piti vain vastustella. Mutta eipä olis kannattanut. Ihanan suklainen, kostean mehevä ja helppo, hieman ehkä ylimakea leivonnainen joka sykähti heti kohrilleen. Muutamaa reseptiä kokeiltuani päädyin kehittelemään oman reseptin, yhdistelemällä kaikki parhaat puolet eri kokeiluista.

Tämä ohje on niin helppo, että näitä tekee leppoisasti vaikka yhdessä lasten kanssa. Eikä tämän tekemisessä tarvita edes sähkövatkainta. Browniesit voi myös pakastaa valmiina annospaloina.

Ainekset

  • 200 g voita
  • 200 g tummaa suklaata
  • 5 munaa
  • 1,5 dl sokeria
  • 1,5 dl fariinisokeria
  • 1,5 dl vehnäjauhoja
  • 1 dl tummaa kaakaota
  • 4 tl vaniliinisokeria
  • 100 g maitosuklaata
  • 100 g valkosuklaata

Voi ja tumma suklaa sulatetaan miedolla lämmöllä kattilassa. Jäähdytetään hieman ja mukaan sekoitetaan ensin sokeri ja sitten kananmunat. Ja muistutan, että oikea voi on se parhaiten makua leivonnaisiin antava rasva. Niin myös tässä tapauksessa.

Maitosuklaa ja valkosuklaa rouhitaan karkeaksi rouheeksi ja sekoitetaan yhteen kaikkien kuivien ainesten kanssa.

Ainekset yhdistetään ja sekoitetaan tasaiseksi massaksi. Taikina levitetään leivinpaperilla vuorattuun, kooltaan noin 30 x 30 vuokaan tai pellille.

Paistetaan 175 asteisessa noin 25 minuuttia.

Jäähtyneestä levystä leikataan neliön muotoisia paloja.

Lieneekö suklaalla enää kovin parempaa muotoa olemassakaan? 😋

Maistuva dallastäyte ja bostonpulla – mainio kotiläksy

Olen innolla odottanut sitä, että poika saa kotiläksyjä kotitalouden tunnilta. Saan sen sitten tekemään niitä kotitöitä samalla kun itse räin kattoon. Se voi pestä ja puunata vaikkapa vessaa, laittaa ruokaa, leipoa ja sen sellasta…

Ei se mennyt ihan niin… Karumpi totuus on, että äitiä tarvittiin perään kattomaan ja ohjaamaan ja melkein väittäisin työläämmäksi, kuin että olisin tehny nämä asiat itse. Mutta sehän nyt sitten vain on johdannaista siitä, että nuori vasta opettelee asioita. Jos ensimmäistä kertaa jotain tekee ja lopputuloksen pitäis olla jollain tapaa tyydyttävä, sitä opastusta vaan tarvitsee.

Yksi läksyistä oli hiivanostatteisen taikinan teko ja leipominen. Mulla kun on plakkarissa aivan älyttömän ihana dallaspullan täyte, päätettiin että leivotaan sitten sitä dallaspullaa bostonkakun muodossa. Tosi paljon Amerikkalaisia kaupunkien nimiä… Oon itse ollut varsin kehno pullan leipoja, kunnes lopulta tajusin että jos teen pullataikinan perusohjeen mukaan, siihen tulee ihan liian paljon jauhoja. Vähensin jauhojen määrää taikinassa radikaalisti ja johan rupes pullat olemaan pehmeitä ja hyvejä. Ja kun taikina oli löysää, paras tapa työstää sitä oli kauliminen ja siitä kautta kokeillen ja erilaisia levyistä syntyviä pullia leipoen syntyi myös ihastukseni bostonkakkuihin.

Poika teki siis taikinan ja täytteen. Samalla kun minä seisoin noin sentin päässä raskaasti hengittäen. ½ litran pullataikina tehtiin ihan perusohjeella ja jätettiin nousemaan. Sillä aikaa poika sekoitti täytteen.

Dallastäytteen ainekset;

  • 1prk maitorahkaa
  • 100 g sulatettua voita
  • 2 munaa
  • 3 dl sokeria
  • 3 dl vehnäjauhoja
  • 2 rkl vaniliinisokeria

Sekoittamisjärjestyksellä, eikä suunnalla ole niinkään väliä. Pääasia on, että massa sekoitetaan tasaiseksi.

Kun taikina oli noussut, jaoin sen kahtia. Toinen puoliska mulle ja toinen pojalle. Sitten leivoin ja opastin toisella puolella pöytää, kun poika leipoi omaa taikinaansa vastapäätä. Lopulta levyt oli kaulittuna ja täyte jaetiin levyjen päälle, johon se levitettiin tasaiseksi kerrokseksi. Levyt rullattiin pötkylöiksi ja rullat leikattiin 5-7 cm pitkiksi paloiksi. Kaksi 28 cm irtopohjavuokaa voideltiin ja pullan palat aseteltiin pystyasentoon vuoan pohjalle rinkiin ja keskelle. Ei kuitenkaan liian tiiviisti, vaan hieman saa jäädä sitä varaa taikinan nousemiselle. Nämä komistukset jätettiin sitten nousemaan hetkeksi.

Tarkoitus oli laittaa päälle runsaasti raesokeria, mutta sitäpä ei ollutkaan kaapissa… Niinpä vartin nostattamisen jälkeen pullat vain voideltiin munalla ja paistettiin 175 asteisessa uunissa noin 35 minuuttia. Paiston jälkeen pullien päälle leviteltiin tomusokerista ja vedestä tehty seos, jolla korvattiin se raesokeri.

 

Pojan mieli oli hieman apea siinä kohtaa, kun palat oli aseteltu vuokaan. Kun ei ne sen palaset sen omaan silmään kovin näteiltä näyttäneet. Mutta oppipa poika ainakin sen, että uuni se on mikä leivonnaisen kaunistaa. Ja oon kyllä  ylpeä pojan leipomuksesta. Siinä ne tönöttää rinnakkain eikä ulkonäön puolesta kylläkään voi sanoa tietävänsä kumpi on se ekaa kertaa leiponeen valmistama

 

Bostonkakussa tämä täyte vähän kuin katoaa pullan joukkoon. Antaa pullaan tosin ihanan vaniljaisen maun ja tekee pullasta mehukkaan. Parhaimmillaan täyte on kuitenkin silloin, kun sitä on mahdollisimman paljon pullan päällä ja se erottuu ihan reilusti itse pullasta.

Aika pienellä leipomistyöllä saa aikaiseksi upeita leivonnaisia 😍

Itse tehty likööri

Vaikka liköörin valmistusaika on tooooodella pitkä, tapaan tehdä joka vuosi vähintään yhden erän. Työvaiheita kun ei kuitenkaan ole kuin kaksi ja loppuaika menee ihan ittellään. Liköörin maustaminen riippuu tarjolla parhaiten olevista aineksista. Olen tehnyt tätä mustikoista, puolukoista, sitruunasta ja nyt kirsikoista.

Perusohje on yksinkertainen.

  • 1 l marjoja tai hedelmiä
  • 1 l 40% vodkaa
  • 1 kg  sokeria

Marjat (tai hedelmät), sokeri ja vodka laitetaan valoa läpäisemättömään astiaan. Astiassa pitää olla kansi, mutta sen ei tarvitse olla ilmatiivis. Aineksia sekoitellaan seuraavat päivät, kunnes sokeri on täysin liuennut nesteeseen. Sen jälkeen pänikän voi vain unohtaa, kunnes noin kuukauden päästä likööri voidaan pullottaa.

Likööri siivilöidään ja tarvittaessa siivilöinti tehdään harson läpi. Sen jälkeen juoma on valmis pullotettavaksi. Jäljelle jäävät viinaksia itseensä imeneet marjat voi käyttää esim leivonnassa tai jälkiruuissa.

Tapaan antaa liköörin oleentua 1,5 – 2 kk, koska sitä parempi on lopputulos, mitä pidempään juoman antaa tekeentyä. Olen lisännyt joskus mausteeksi myös ruokalusikallisen tai kaksi vaniliinisokeria. Kokeilematta on vielä mansikka, vadelma, mustaherukka ja olispa hienoa, jos joskus saisin karpaloista tätä tehdä… 😊

 

Likööri sillänsä ei itselleni maistu, mutta maustan sillä rahkajälkiruokia ja käytän kakkujen kostukkeena. Nätit pienet likööripullot sopivat myös joulumuistamisiksi 😍

Luumurahkatorttu

Tämä resepti oli pitkään multa kateissa. Ties mihin sen olin moneksi vuodeksi, jos ei jopa vuosikymmeniksi pukannut. Ja joka syksy, luumujen kypsyessä sitä kaiholla muistelin, mutta summissa en tohtinut lähteä sitä tekemään. Nyt kun sen taas löysin, kirjoitin välittömästi sen muistiin myös RAKKAIMMAT RESEPTINI – kirjaseen. Kirjaan, johon olen jo tosiaan vuosikymmeniä näitä parhaita leivonnaisia muistiin koonnut ja joka ei ihan niin helposti mihinkään katoa. Tai no… Tästäkin mulla olis tarina, mutta kerron sen toisella kertaa 😃

Ja totta kai tuunasin tätäkin reseptiä, tai siis päivitin. Sokerin vaihdoin tummaan ruokosokeriin ja vehmäjauhot spelttijauhoiksi. Ne nyt vaan sattuu sopimaan mun suuhun. Pakkohan niitä ei ole käyttää, mutta suosittelen edes kokeilemaan ☺️

Ainekset;

  • 150 g voita
  • 1,5 dl ruokosokeria
  • 1 muna
  • 3,5 dl spelttijauhoja
  • 1,5 tl leivinjauhetta

Voi ja sokeri vatkataan sekaisin ja mukaan sekoitetaan muna, jonka jälkeen seosta riittävästi vatkattaessa seos kuohkeutuu. Lisätään joukkoon keskenään yhteen sekoitetut kuivat aineet ja sekoitetaan koko seos tasaiseksi.

Halkaisijaltaan 26cm irtopohjavuoka pohjustetaan leivinpaperilla alla olevien kuvien mukaisesti. Paperi pistetään pohjan ja reunan väliin ja leikataan reunan ulkopuolelta ylimääräiset paperit pois. Paperi on apuna valmiin piirakan käsittelyssä sekä tarjoilualustalle siirtämisessä; leivonnainen ei ikinä jämähdä pohjaan kiinni, kun välissä on paperi.

Taikina painellaan tasaiseksi kerrokseksi pohjalle ja ulotetaan se myös korkealle reunoille. Jätetään mieluusti vain noin 1cm vajaaksi yläreunasta. Tortusta tulee korkea ja taikinan tulee ulottua täytteen yläpuolelle asti.

Noin 0,5 kg luumuja lohkotaan siivuiksi ja asetellaan pohjalle taikinan päälle.

Rahkatäyte;

  • 3 tlk maitorahkaa
  • 5 munaa
  • 1 dl perunajauhoja
  • 3 dl sokeria
  • 4 tl vaniliinisokeria

Täytteen ainekset sekoitetaan tasaiseksi massaksi ja kaadetaan täyte luumujen päälle.

Torttua paistetaan 50-60 minuuttia 175 asteisessa uunissa.

Luumun ja rahkan yhdistelmä toimii ❤️