Ruohon tuoksuista pääsiäistä!

Huomautan heti alkuun, että jos tässä kirjoituksessa alan jossain välissä kertomaan esim. ruhonleikkauksesta tai muusta lähinnä teurastukseen viittaavasta, kyse on siitä perustavaa laatua olevasta kirjoitusvirheestä, joka minua tuntuu piinaavan. Tämä teksti käsittelee vain pääsiäisruohoa.

Mielestäni rairuoho tai ohra, kumpi vaan on ihan oikean oloinen pääsiäisruohoksi. Ne on molemmat vihreitä ja tuoksuvat tuoreelta. Heinän kasvatukseen on tapoja toki monenmoisia, mutta tähän avaan oman suosikkini.

Tein jo viime vuonna isosta lasiastiasta pääsiäispurnukan sitomalla pari krakeerattua munaa nauhoilla suuaukolle riippumaan. Munat on styrox-munia, joihin alle maalasin ruskean akryylimaalin ja päälle krakeloituvan valkoisen maalin. Munien päihin kiinnitin liimatipalla rautalangasta väännetyt lenkit narun kiinnittämistä varten. Astian rusettiin käytin erilaisia toisiinsa sopivia nauhoja; ohutta pitsinauhaa, hamppunarua sekä kuvioitua puuvillanauhaa. Munat sidoin hamppunarujen päihin.

 

Astian pohjalle laitan talouspaperia, koska se käy kasvualustaksi ruoholle ja näyttää äkkiseltään nätimmältä siellä pohjalla kuin multa. Sitten ne normikuviot, eli paperi kostutetaan niin että vettä ei kuitenkaan varisnaisesti jää astian pohjalle. Heinän siemenet ripotellaan kostean paperin päälle ja astian suu peitetään kelmulla. Ei siinä montaa päivää kulu, kun siemenet alkaa itämään ja kelmun saa sen jälkeen poistaa.

Ruohon pystyy keplottelemalla leikkaamaankin astiaan päin, eikä haittaa vaikka leikkuujäte jää astiaan. Se katoaa sinne kasvavan heinän joukkoon ja kun kyse on kuitenkin niin lyhytaikaisesta koristeesta, ei maatuvat osat ehdi ruveta purnukassa varsinaisesti hajuhaittojakaan aiheuttamaan.

Tästä se kevät alkaa! 🙂