Elämää viherkasvin juurella

En tierä, keitä nämä on, mutta ne muutti mun kukkapurkkiin viime viikolla.

Siis en tiedä nimeä niille. Hattivatit, barbababat…

Maalasin silmiä koristekiviin ja tälläsenä massana ne kyllä näyttää aika veikeiltä. Maalina käytin ihan tavallista askartelumaalia. Liimasin kiviä kuumaliimalla pieniksi ryppäiksi, että ne on helpompi asetella kukan juurelle.

Oli korkea aika vaihtaa multa tälle amtsoninliljalle. Se on mun ainoa viherkasvi, koska astmaatikkona ja allergikkona  mun on ollut pakko luopua siitä viidakosta, jonka joskus omistin. Tämän amatsoninliljan kuitenkin oon jättänyt. Ensinnä siksi, että sen sipulin rehellisesti varastin puutarhakouluaikoinani koulun esittelypuutarhasta. Toisenna siksi, että se menestyy talviajan vähän syrjemmässä, eikä sille tarvitse etsiä ikkunatilaa. Ja vielä kolmas vahva syy on se, että toukokuulla voin nostaa sen ulos ja lähes unohtaa koko kesäksi sinne. Kun sitten koko kesän se siälä ittekseen kärsii, syksyllä sisälle nostettaessa se puhkeaa kukkaan. Ja ne kukat on tottavie kokemuksen arvoisia!

Nyt olin laiminlyönyt mullan vaihdon ja sen näki siitä kasvista ihan ulospäinkin. Suuresti ihailemani kasvitieteilijä Aarno Kasvi tuumasi joskus multamainoksessa että ”voi millaista haperoa!” …sellaista oli kyllä tämän kukan multa.

Samalla kun ajatus mullan vaihdosta syttyi, syttyi myös ajatus evolvata tämä koko istutus. Muutenkin kun tykkään käyttää kasvien juurella jotain katetta niin ettei kasvualusta ole paljaana. Eihän ne kasvit luonnossakaan paljaassa multapenkissä elä. Niinpä kivien tuunaus oli tämän homman viimeinen mauste.

Ja taaskin hyvin yksinkertaisista asioista tuli varsin iloinen mieli. biggrin

 

Tietoa kirjoittajasta

pastaakostassa

Pastaakos tässä on Etelä-pohjalainen nainen, yhden lapsen äiti. Komian luontoinen ja ylpeä juuristaan. Silmää ja sielua miellyttää kauniit asiat. Kaikesta uudesta tekemisestä herkästi syttyvä ja jos ei ihan pioneeri tai pyörän keksijä olekaan, niin toistot, soveltaminen ja omien mausteiden lisääminen liittyy lähes kaikkeen tekemiseen. Omien käsien jälki näkyy lähes kaikkialla. Suurimpia nautintoja on saada jokin projekti onnistuneesti valmiiksi. Huomata että kaikki se kulutettu aika ja vaivan näkeminen kannatti. Elämässä on niin paljon vakavia asioita, että jaksaakseen ne täytyy vaan selättää. Huumori ja itselleen nauraminen on melko varmoja kavereita siinä hommassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *