Keikauskakun päivitys

Tämä leivonnainenhan on hitti siltä ajalta, jolloin ananas oikeasti oli se eksoottisin suomalaisten tuntema hedelmä. En muistanut, että se maistuu näin hyvältä, mutta aina paree! Ehkä lapsena se fariinisokerin, voin ja ananaksen kombo oli niin paljon makosampaa suuhun, että sitä keskittyi ennemmin siihen rusinaan eikä se itse pulla sitten niin maistunutkaan. Vaikka käytin juuri jälleen kerran ehkä huonointa vertausta ikinä. Minä kun en tykkää rusinoista pullassa ja syön mieluummin pullan siitä rusinan ympäriltä…

keikauskakun taikina

150 g voita
2 dl ruokosokeria
2 munaa
3 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
2 tl vaniliinisokeria
0,5 dl ananasmehua

Vuokaan

50 g voita
1,5 dl fariinisokeria
5 ananasrengasta
punaisia säilykekirsikoita

Uunin lämpötila 175

50g voita palasina levitellään vuokaan (halkaisija noin 24cm) fariinisokerin kanssa. Vuoka laitetaan uuniin, kunnes voi on sulanut. Tämän jälkeen ananakset ja kirsikat asetellaan vuokaan oman mielikuvituksen mukaiseen muotoon… Klassinen kuviohan on kokonaiset renkaat, joiden keskellä on kirsikka, mutta voi sitä myös olla rohkea ja rikkoa rajoja! 😀

 

Pehmeä voi ja ruokosokeri sekoitetaan yhteen. Päivitin taikinan sokerien osalta tälle vuosituhannelle. Nyt kun olen kokeillut erilaisia sokereita, olen todennut että aina kun se vaan on mahdollista, kannattaa käyttää ruokosokeria tai muuta sopivaa sokeria, jossa makeuden lisäksi on myös makua. Voi-sokeriseokseen lisätään munat yksitellen ja sekoitetaan massa jokaisen munan jälkeen ja lopuksi oikein kuohkeaksi. Kuivat aineet sekoitetaan ensin keskenään ja sen jälkeen taikinaan vuorotellen ananasmehun kanssa.

Taikina levitetään hedelmien päälle vuokaan ja paistetaan kakkua noin 35 minuuttia uunin keskitasolla.

Halusin kokeilla tämän leivonnaisen muodonkin päivitystä ja jollain tapaa se onnistuikin.

 

Vaati ensimmäisen yrityksen jälkeen vielä hieman työstöä ja kehittelyä, mutta pelittää tälläkin tavalla. Sain nimittäin päivällä ihan valtavan ajatuksen siitä, että heitän muffinssipellin koloihin ananasrenkaat ja niiden keskelle kirsikat. Mutta pettymys oli kotiin päästessäni valtaisa; eihän normikokoinen muffinssipelti siihen taipunut. Tai ne ananakset. Jompikumpi. Ei ananasrengas mahdu sinne pohjalle kokonaisena millään. Siksi käytin ananaspaloja ja asettelin niitä lohkoja kirsikan ympärille.

 

Toisella yrityksellä ajattelin asiaa toisin. Koska ananas pehmenee uunissa, sen ei tarvitse olla niin täydellisesti siinä kolon pohjalla. Niinpä asettelin kirsikan keskelle, käytin ohuempia ananasrenkaita ja tumppasin sen ananasrenkaan siihen kirsikan ympärille. Hieman renkaan muoto kärsii ja pääosin se jää reunoja vasten pystyyn, mutta uuni korjaa ja kaunistaa. Lopputulos oli nyt vähän liian… ananasmainen. Ananaspitoinen. Ananainen. Liikaa ananasta! Että jos sitte semmosesta tykkää…

 

Yhteen muffinssipellilliseen yllä olevan taikinaohjeen määrä on hieman yläkanttiin, mutta taikinaa saa kyllä laittaa reilusti niin, että taikinan pinta tulee tasan aukkojen yläpinnan kanssa. Taikinaa valuu lämmetessään hedelmien tekemiin kolosiin ja nousee sitten melko hallitusti.

Tietoa kirjoittajasta

pastaakostassa

Pastaakos tässä on Etelä-pohjalainen nainen, yhden lapsen äiti. Komian luontoinen ja ylpeä juuristaan. Silmää ja sielua miellyttää kauniit asiat. Kaikesta uudesta tekemisestä herkästi syttyvä ja jos ei ihan pioneeri tai pyörän keksijä olekaan, niin toistot, soveltaminen ja omien mausteiden lisääminen liittyy lähes kaikkeen tekemiseen. Omien käsien jälki näkyy lähes kaikkialla. Suurimpia nautintoja on saada jokin projekti onnistuneesti valmiiksi. Huomata että kaikki se kulutettu aika ja vaivan näkeminen kannatti. Elämässä on niin paljon vakavia asioita, että jaksaakseen ne täytyy vaan selättää. Huumori ja itselleen nauraminen on melko varmoja kavereita siinä hommassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *